Valokuvia

Uskon, ja tiedän omakohtaisesti, että valokuvaa voi käyttää itseään eheyttäen, vahvistaen ja suojaten.

Untitled 2008

Näiden kuvasarjojen kuvaaminen ja kuvattavana oleminen on ollut minulle eräänlainen siirtymäriitti tai rituaali, jonka avulla olen tietoisesti pyrkinyt päästämään irti jostain aiemmin koetusta tai joiden avulla olen pyrkinyt vahvistamaan jotain asennetta tai motivaatiota. Kuvasarjat voi nähdä myös kokonaistaideteoksena ja taiteellisena dokumentaationa, joka kuvittaa tietäni valokuvataiteen opinnoista sosiaalipedagogiikan pariin ja siitä edelleen ekspressiivisen taideterapian maailmoihin. Tällä matkalla olen oppinut ennen kaikkea myötätuntoa sekä itseäni että muita ihmisiä kohtaan.

Untitled (2008) kuvasarja syntyi kuvataiteen maisteriopintojeni aikana, kun sitoutin itseäni taiteelliseen työskentelyyn isän puoleisen suvun maatilalla Kainuussa. Sarja on kuvattu filmille keskikoon kameralla.

Never Ending Walks and Talks (2009) -valokuvasarjan lähtökohtana oli eteläisen Helsingin rantaviivan tuntumaan raivaamani reviiri, joka sulki sisäänsä henkisen väkivallan aiheuttamat heijasteet kokemusmaailmastani. Kaivopuiston liepeille jätetyt, peitetyt ja tuetut – omien lokaatioidensa yli ulottuneet merkit inhimillisestä elämästä olivat kuvataiteen maisteritutkintoon sisältynyt työnäyte luovuuden voimasta silloin, kun sanat loppuivat kesken. Valokuvat on kuvattu keskikoon kameralla vanhentuneelle filmille.


Never Ending Walks and Talks 2009



                        Ei saa leikkiä suojatietä (Saapas) 2012

Ei saa leikkiä suojatietä. (Saapas) –sarjan tein Tukholman Supermarket-taidefestivaaleille kreikkalaisen kuraattori Giorgos Papadatosin aloitteesta vuonna 2012. Valokuvatussa katuperformanssissa tarkastelen yliajetuksi asettumisen ja turvallisen tienylityksen mahdollistamisen teemoja. Valokuvaaja Sanna Johansson avusti minua valokuvasarjan valottajana.

Rakastaa, ei rakasta (2013) -kuvasarjassa tutkin sitä, voiko elämään luottaa. Toteutin työn ekspressiivisen taideterapian ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Alun alkaen teos oli Eva Bischofbergerin ohjaaman workshopin liikepresentaatio, joka tallennettiin jälkikäteen Sanna Johanssonin toimiessa jälleen kameran takana. Prosessi oli minulle merkittävä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kannalta.

            Rakastaa, ei rakasta 2013