Ohjasin kevään 2022 aikana kaksi taidetuokiota Helsingin Seniorisäätiön hoivakoideissa työparinani käsityötaiteilija Liisa Mustalahden tekemä huovutettu mummonukke. Samalla kun kerroin mummon tarinaa, osallistujat sylittelivät nuken kanssa. Mummo herätti osallistujissa voimakkaita tunteita: häntä halailtiin, häntä heijattiin ja hänelle laulettiin. Oli liikuttavaa nähdä, kuinka välittömiä tunnereaktioita nukke sai aikaan ihmisissä ja kuinka avoimesti ihmiset tunteitaan näyttivät. Erilaiset tunnetilat pitävät vanhankin ihmisen mielen hereillä ja vireessä.

Mummon tarinaan liittyi erilaisia aistimateriaaleja, kuten hevosen jouhia, lampaan villaa ja erilaisia tuoksuja, jotka tuntuivat, tuoksuivat ja näyttivät erityisiltä, hoivakotiarjesta poikkeavilta. Kaupunkilaisseniorit kyllä tunnistivat navetan tuoksut, vaikkei heillä välttämättä ollutkaan omakohtaisia kokemuksia maataloudesta. Eräskin rouva sovitteli hevosen jouhia poninhäntänsä paikalle, vaikkei muistanut, mistä eläimestä jouhet ovat peräisin. Vahvat aistimukset orientoivat osallistujia seuraavan vaiheen kuvalliseen työskentelyyn, joka toteutettiin akvarellikynien ja peitevärien avulla.

Tarinamummo-projekti toteutettiin osana Laurean, Metropolian ja Haaga-Helian Elossa! -hanketta, jonka tavoitteena on hoivakodin ja luovien alojen uudenlaiseen yhteistyöhön  pohjautuvan toimintamallin kehittäminen ja validointi. Alla kuvia työskentelystä (vasemmalta lukien): asukas maalaamassa, Tarinamummo ja asukkaan tekemä maalaus. Kuuntele myös  Tarinamummon matkassa -podcast, jossa pohdimme taideterapeutti-lehtori Satu Bethellin sekä psykodraamaohjaaja-lehtori Jori Linnamäen kanssa aistien ja muistojen merkityksestä hoivataiteen erilaisissa prosesseissa.